Nyt, laula. Nyt repliikit. Tanssi. Tanssi paremmin! Näyttele! No nyt kaikki yhtä aikaa.
Huh huh. En voi olla ihailematta ihmisiä, joiden kanssa teen töitä eli harrastan. Mistä kaikki tuo lahjakkuus tulee? Missä tuokin on tuon ehtinyt oppia, vieläpä "otona" eli oman varsinaisen toiminnan ohessa? Tässä seurassa olen pieni ja häpeilemättömän ylpeä paikastani. Imen muilta energian lisäksi tiedon- ja taidonmurusia, joilla voin kasvattaa omaa osaamistani. Olen ilmaisessa koulussa, jossa opettajat ovat nuoria, taitavia, kauniita ja kaiken lisäksi hyviä ystäviäni. Olen hyväosainen. Olen onnenpekka.
Kramppi ja sitä myötä Dracula on kollektiivinen esityksenrakennusopisto. Parasta on se, että kaikki, ohjaajaa ja koreografeja myöten, ovat oppilaita ja opettajia yhtä aikaa. Kukaan ei häpeile antaa neuvoja, eikä kukaan ole neuvojen yläpuolella. Täällä ei myöskään pelata varman päälle. Kaikki puskevat jääräpäisen avarakatseisesti kohti uutta ja tuntematonta, tietämättä vielä ollenkaan, mitä lopussa odottaa. Kaikki luovat uutta, yhdessä.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti