Draculan eteen ja taakse

Tiuku: Kaikki loppuu aikanaan…
Laura: Mistäs noin lopulliset ajatukset?
T: Olen huomannut, että meillä on enää muutama esitys jäljellä.
L: Niin. Tuntuu varmaan aika tyhjältä ilman Draculaa. Onhan sitä vietetty puoli vuotta tosi tiiviisti tämän porukan kanssa.
T: Aivan! On se kyllä aika outoa, kun yli 40 ihmistä häviää jokapäiväisestä elämästä.
L: Ja kun ei olekaan Säykin Finndomoa, johon mennä, ja esityksiä, joita odottaa!
T: Mutta ei nyt vaivuta epätoivoon vaan nautitaan vielä edessä olevista esityksistä täysin siemauksin.
L: Joo. Ja seuraahan tästä esityskauden loppumisesta jotain hyvääkin.
T: Ai mitä?
L: No meidän arkeen on Draculan harkkojen ja esitysten takia kuulunut viikonloppujen ja lomien menettäminen. Nyt on sitten taas vapaa-aikaakin…
T: Aika kehno yritys.
L: No täytyyhän sitä nyt edes yrittää repiä jotain positiivista tästäkin! Ja lievittää tätä loppumisen tuskaa jotenkin!
T: Mietitään vaikka sitten millaisia kokemuksia meille on Draculasta jäänyt.
L: No ainakin mun korkeanpaikankammo on lieventynyt huimasti.
T: Kiitos lepakkokohtaukselle! Ei sen puoleen, että mun jalkojen hikoilu tuolla korkeuksissa olisi yhtään helpottanut.
L: On kyllä niin paljon muitakin asioita. En osaa oikein aloittaa mistään. Jospa sä koittaisit.
T: Kokemuksia on tosi paljon. Kun mahtavien treenien ja esitysten lisäksi ollaan tehty niin paljon muutakin. Ommeltu, maalattu, teipattu, laulettu nauhalle, töhritty koulujen pihoja ketsupilla, kierretty esiintymässä ysiluokkalaisille…
L: Ja ehkäpä myös kehitytty kirjoittajina tämän blogin myötä.
T: No joo, toivottavasti J. Mutta tärkeintä on kuitenkin mun mielestä meidän mahtava porukka, jossa ei (teatteri Aallon mukaan) ole yhtään heikkoa lenkkiä.
L: Se on kyllä ihan totta. Yhteistyö toimii sekä lavalla että sen takana. Toivottavasti myös tulevaisuudessa!
T: Tähän on hyvä lopettaa meidän osaltamme. Dracula on mahtava! Kaikki siinä mukana olleet ovat mahtavia!
L: Ja me haluamme nähdä kaikki huomiset maailman loppuun asti!

Halauksin ja verta imien: T&L

Nakit napsuivat ennen enskaria

L: Enskari on takana ja mutaama esityskin on sen jälkeen tullut vedettyä.
T: Kaikki oleellinen valmistui onneksi ajallaan. Mutta...
L:...ompelukoneet kyllä hurisivat ja sormet viuhuivat vielä muutamia mínuutteja ennen h-hetkeä!
T: "Nakit" napsuivat ennen enskaria.
L: "Nakeilla" tarkoitetaan keskuudessamme erillisiä tehtäviä, joita esityksen aikana, ennen ja jälkeen, täytyy hoitaa.
T: Myös meille osui tällaisia nakkeja. On heilutettu kankaita, puettu näyttelijöitä, kiljuttu katsomon alla...
L: Unohtamatta roskisvastaavan hommia! Täytyyhän jonkun roskiksetkin tyhjentää.
T: Kaikenkaikkiaan, yhdestäkään näytöksestä ei selvitä, jos joku jättää "lavantakaiset" puuhansa hoitamatta.
L: Jokainen meistä on ehdottoman tärkeä!
T: Tätä bologia kirjoitamme koulukiertueen viimeisellä etapilla.
L: Palokka on niin mahtava paikka, että täällä piti tulla käymään vielä toisen kerran!
T: No oikeasti ensimmäisellä kerralla Palokan koulun liikuntasaliin mahtui rajoitusten takia vain puolet yseistä, joten meidät pyydettiin tulemaan uudestaan.
L: Tänään on jo ennen Palokkaa vedetty kaksi pätkää Viitaniemessä.
T: Haikeat hyvästit koulukietueelle... ;-) Onneksi näemme vielä yläasteelaisia ensiviikolla Säykissä Draculan koululaisnäytöksessä.

Kaksi viikkoa enskariin

(Toim. huom. tytöt kirjoittivat melko ajoissa nyt julkaistavan bloginsa)


L: Hyrr… kylmää! On ensimmäinen juttu mikä nyt tulee mieleen Finndomon tehdashallista.
T: Aika hyvin luonnehdittu, mutta onhan siellä paljon muutakin. Me ollaan nyt päästy jo kahtena viikonloppuna katsastamaan millainen tuo meidän tuleva esiintymispaikkamme on. Mitäs muuta sulle tulee mieleen kuin kylmyys?
L: Minulla ei ollut minkäänlaista aavistusta, siitä millainen tehdashalli on esiintymisympäristönä. Ainakaan en osannut odottaa sitä, mikä siellä sitten odotti.
Tilaa ainakin on. Meidän näyttämö on vain pieni kulma koko suuresta tehdashallista. Muuten siellä on autoja, talvisäilytyksessä olevia veneitä ja yksi talokin roikkuu hallin katosta. Näyttämölle pääsemme kulkemaan pitkää punaista mattoa pitkin! No entäs sun mielipide?
T: Esiintymispuitteet ovat kyllä mahtavat, vaikka vielä tätä kirjoittaessa ne ovat kesken. Luotan kuitenkin vakaasti siihen, että valmista tulee! Hallissa on nyt hieman likaista, mutta otamme rätit käteen ja eikun puunaamaan. Toivottavasti Antin lupaamat lämminpuhaltimet saapuvat paikalle lämmittämään viileitä olojamme!
L: Niitä kyllä kaivataan kipeästi! Tähän asti olemme harjoitelleet monta vaatekerrosta päällekkäin. Mutta kun alamme käyttää ohuita ihonvärisiä vesikasvipukujamme ja muita esitysvaatteita, niin voi tulla hiukan kylmä.
T: No eiköhän sinne vielä lämmitys saada. Näiden kahden Säykissä vietetyn viikonlopun aikana olemme treenanneet kohtauksia ja käyneet läpi sekä ensimmäisen että toisen näytöksen. Ensimmäinen menee jo vallan mainiosti, mutta toisen kanssa on vielä töitä… Mutta älkää hätäilkö, kaikki valmistuu ajallaan. Tosin pian on enää viikko enskariin.
L: Niin pianko jo?
T: Joo. Aika kuluu yllättävän nopeasti, kun on paljon tekemistä.
L: Mutta näyttämö on kesken, osa puvuista on vielä kankaina (kai kankaat on kuitenkin ostettu?), osissa kohtauksissa tuntuu olevan hiomista…
T: Hommaa taitaa riittää, joten luultavasti meidän pienistä kätösistämmekin on hyötyä.
L: Toisaalta jännitys ja pieni stressinpoikanenhan saavat ihmiset toimimaan vielä tehokkaammin.
T: Varmasti! Enää loppurutistus ja sitten enskariin! Jippii! Tätä on todella odotettu!

Mekkoo ja lepakkoo

Laura: Tällä viikolla me ei taideta olla parhaita ihmisiä kertomaan Draculan tämänhetkisestä tilanteesta. Vai mitäs mieltä olet Tiuku?
Tiuku: Niinpä. Me onnistuttiin molemmat olemaan poissa viime lauantain läpimenosta. Sä pääsit kuitenkin sunnuntaina koulukiertueen harjoituksiin, joten osaat varmaan kertoa siitä joitain päällimmäisiä tuntemuksia.
L: No. Vielä on vähän hiottavaa… Mulla on edelleen suuria ongelmia valssikohtauksessa sen hameen kanssa. Tuntuu, että mulla on jaloissa magneetti, joka vetää hametta puoleensa.
T: No ehkä ongelma helpottuu, kun saat multa lainaan kunnon tanssikengät.
L: Toivotaan niin. Kaikkein suurin pelko mulla on se, että saan hameen jotenkin repeämään. Se kun ei ole mulla käytössä varsinaisissa Draculan esityksissä, vaan näitä koulukiertueen esityksiä varten lontoolaisilta lainattu. Olisi inhottavaa rikkoa toisen esiintymisasu.

T: Hei mehän muuten tullaan esiintymään aika monille yläasteille Jyväskylän alueella. Kai me siis tullaan esiintymään myös sun koulullesi, vai?
L: Niin…
T: Ootko puhunut asiasta luokkakavereittesi kanssa?
L: Jouduin siirtämään yhden äikän esitelmän toiselle päivälle, kun meillä on silloin näitä koulukiertueen esityksiä. Asia siis tuli ilmi koko luokalle. Siitä asti on jo monena päivänä kyselty: ”Millon te siis nyt tuutte esittämään tänne sitä tanssi hommaa?”
T: Eli kiinnostusta siis löytyy.
L: No meidän luokka ainakin tykkää kaikesta, minkä takia ei tartte mennä tunneille.
T: Jotenkin yllättävää. :-)


L: Muuten meillähän oli myös kangasakrobatia harkat tällä viikolla. Mitäs sulle jäi siitä käteen?
T: Ihan hyvä fiilis… Mullahan on tuo ihastuttava korkeanpaikankammo aina mukana, joten laulaminen pää alaspäin hiukka hirvittää. Mutta eiköhän me siitä selvitä.
L: Ehdottomasti. Miia ja Viljahan lauloivat koko Syntyi eläin-kappaleen käsilläseisonnassa. Täytyy meidänkin selviytyä. Eihän meidän tarvitse käyttää itse roikkumisessa periaatteessa mitään lihaksia!

T: Ensi viikonloppuna on sitten ensimmäiset harkat Säykissä, meidän varsinaisella esiintymispaikalla. On aivan mahtava nähdä puitteet, missä tätä musikaalia tullaan esittää.
L: Ehkäpä Säykin tunnelmia sitten ensi kerralla.

Ketsuppikamppanja

Tiuku: Kävin tiistai-iltana heilumassa ketsuppipullon kanssa Normaalikoulun pihassa. Olo oli kuin murtovarkaalla, koulun pihalle pimeänä talvi-iltana. Pakkanen kipristeli sormia, varpaita ja nenänpäätä.
Laura: Mitä sää oot oikein puuhannut?
T: Kirjoitin meidän koulun pihaan ketsupilla Dracula, kramppi.fi/dracula.
L: Ilta myöhällä?
T: No ettei kukaan näe.
L: Miks ihmeessä?
T: Meillä on meneillään ketsuppikampanja Draculan mainostamista varten. Etkö ole kuullut?
L: Ai niin joo..Eikö siitä tule sanomista?
T: Kyllä mää kysyin siihen luvan meidän rehtorilta. Oli kyllä aluksi vähän nihkeä vastaanotto…
L: Aivan ymmärrettävää. Ketsupistahan tulee sotkua, jos sitä laitetaan kulkuväylille, jotkut oppilaat saattavat heitellä toisiaan ketsuppisella lumella tai muuten sotkea sun taideteosta. Ja on tietysti vaara, että joku ymmärtäisi punaisella kirjoitetun tekstin tarkoituksen väärin.
T: Mitäs väärinymmärtämistä siinä nyt on, kaikki vaan annettuun osoitteeseen, ja sitä kautta lukemaan meidän ja muidenkin blogeja. Lisää lukijoita meille. ;-)
L: No sehän ois kiva. Mutta entä jos teksti peittyy lumisateen alle, eikä kukaan ehdi näkemään sitä?
T: Sellainen riski on otettava. Millaista elämä olisikaan ilman riskejä?

Koulukiertueelle

Tiuku: Pitkä joululoma on takana ja arki sekä harrastukset ovat alkaneet pyöriä normaalisti. Draculan treenejäkin on ollut jo useita. Kohtauksia on hiottu, käyty läpi ja joitakin hieman myös muuteltu.
Laura: Olemme nyt alkaneet harjoitella koulukiertuetta varten. Tuttuja kohtauksia tehdään minimikokoonpanolla. On erikoista nähdä noin viiden tanssijan ryhmät kahden tanssijan miehityksellä.
T: Tällaiset vesikasvitkin, kuten me, saattavat päästä kankaanheiluttajiksi.
L: Lisäksi minä aloitan valssiharjoitukset kiertuetta varten. Tanssiminen pitkän laahushameen kanssa ei ole helppoa! Onnea siis lontoolaisnaisille!
T: Tulevana viikonloppuna pääsemme taas kahlailemaan koulukiertuetta läpi.
L: Ja minä menen tuskailemaan valssin kanssa. Toivottavasti askeleet alkavat selkeytyä ja laahuskin pysyisi ainakin poissa jalkojen tieltä.
T: Viikonloppuna minulla on tiedossa myös hulluilua vaatetalkoissa, jotta hullut saisivat jonkinmoiset vaatteet päälle seuraavaan läpimenoon.
L: Tällaista nyt tällä kertaa. Harjoituksia, talkoita ja muuta mukavaa yhdessäoloa!

Tiuku ja Hautis

Laura: Moi, olen Laura Hauta-aho! Koska Lauroja on niin paljon, minusta käytetään useimmiten lempinimeä Hautsi tai Hautis.

Tiuku: Minä taas olen Tiuku Holma ja me kirjoitellaan tätä blogia Lauran kanssa parillisten viikkojen perjantaina. Täältä voi seurailla Draculan etenemistä meidän näkökulmasta.

L: Ollaan tunnettu Tiukun kanssa jo lähes viisi vuotta. Ystävystyttiin heti ensimmäisellä yhteisellä balettitunnillamme. Sovittiin heti yhteen kuin paita ja peppu.

T: Ennen Draculan treeniviikonloppua oli Laura meillä yötä. Olimme valmistautuneet viikonloppuun hieman eri tavoin. Laura oli laulanut ja opetellut dialogin.

L: Ja Tiuku tehnyt kaikenlaista, mikä ei liittynyt mitenkään pääsykoeviikonloppuun valmistautumiseen.

T: Perjantai iltapäivä kului nopeasti dialogin lumoissa. Harjoittelimme sitä kotini läheisessä puistossa. Juoksimme kivelle ja kertailimme vuorosanoja. Sitten toinen unohti vuorosanat (yleensä siis minä) ja kuin yhteisestä sopimuksesta palasimme tasaiselle maaperälle valmiina toistamaan kohtauksen uudelleen.

L: Treeniviikonloppu sujui mukavissa ja hikisissä tunnelmissa. Ympärillä oli paljon sekä tuttuja että uusia kasvoja. Salin reunoilla olivat arviointijoukot. Meidän innostuksemme Draculaa kohtaan oli peräisin juttutuokioista, joita vietimme kavereiden kanssa ennen ilmoittautumista.

T: Draculan roolienjakotilaisuus oli jännittävä kokemus. Treeniviikonloppuun nähden ympärillä oli vain vähän väkeä ja joukosta tuntui puuttuvan viikonlopussa tutuksi tulleita kasvoja. On mukavaa tutustua uusiin ihmisiin, mutta hyvältä tuntui kun mukana oli myös vanhoja tuttuja.

L: Oli hienoa kuulla sekä oma että Tiukun nimi useissa eri rooleissa; lepakko, vesikasvi, veri ja kyläläinen. Eipähän tarvitse olla toiselle kateellinen, kun molemmat pyörimme samoissa kohtauksissa.

T: Näitä kohtauksia on harjoiteltu jo useiden kuukausien ajan sekä ensimmäinen läpimeno on takana.

L: Kyllä sitä laulujen opettelua ja hienosäätöä riittää vielä moneksi tulevaksi viikonlopuksi! On tämä sellainen kokemus, että ei kannata jättää väliin!